microcontent
Artikkelit
Mikrotason opiskelu: keino jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen
21 Syyskuu 2010
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mikrotason opiskelua verkkoyhteisöissä opetusvaihtoehtona pohjautuen nykyisiin median käytön malleihin ja Web 2.0 ja sosiaalisten ohjelmistojen kaltaisten uusien tekniikoiden käyttöön.
Pidämme mikrotason opiskelua ”käytännön innovaationa” elinikäisen oppimisen tarpeisiin, sillä se tukee joustavia oppimisympäristöjä, jotka voidaan helposti liittää osaksi jokapäiväistä toimintaa yksilöllisten oppitavoitteiden ja -tarpeiden mukaan.
Ensin tarkastelemme mikrosisällön ja mikrotason opiskelun käsitteitä liittyen Web 2.0- järjestelmiin, sosiaalisiin ohjelmistoihin, e-learning 2.0- menetelmiin, henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin, sekä arki- ja työssäoppimiseen, huomaten sen innovatiiviset suhteet elinikäiseen oppimiseen ja ottaen huomioon verkko-opiskelijoiden tarpeet. Sen jälkeen tunnistamme taustalla olevat suunnitteluperiaatteet erottaen siitä kaksi didaktisen suunnittelun pääaluetta, eli (1) mikrosisällön suunnittelu ja (2) mikrotason opetuksen suunnittelu. Jatkamme esittämällä kymmenen keskeistä piirrettä, jotka olemme määritelleet erottamaan mikrotason opiskelun perinteisistä e-learning formaateista, kuten verkkopohjaisesta koulutuksesta, jota kutsutaan ”makrotason opetukseksi”.
Katsauksen jälkeen osoitamme, miten mikrotason opiskelu voi edistää elinikäistä oppimista virallisen ja epävirallisen oppimisen välistä kuilua kaventamalla ja esitämme mikrotason opiskeluun liittyvän tapauskuvauksen. Web 2.0- menetelmillä tuettu mikrosisältö ja mikrotason opiskelu on mielestämme toimiva ratkaisu tämän päivän nopeatempoisen ja moneen asiaan samaan aikaan suuntautuvan oppimisen ja työnteon käyttöön. Muodolliseen opetukseen sopeutetulla ja verkkoyhteisöihin sulautetulla mikrotason opiskelulla on mahdollista tukea jatkuvaa ammatillista kehittymistä.
Ensin tarkastelemme mikrosisällön ja mikrotason opiskelun käsitteitä liittyen Web 2.0- järjestelmiin, sosiaalisiin ohjelmistoihin, e-learning 2.0- menetelmiin, henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin, sekä arki- ja työssäoppimiseen, huomaten sen innovatiiviset suhteet elinikäiseen oppimiseen ja ottaen huomioon verkko-opiskelijoiden tarpeet. Sen jälkeen tunnistamme taustalla olevat suunnitteluperiaatteet erottaen siitä kaksi didaktisen suunnittelun pääaluetta, eli (1) mikrosisällön suunnittelu ja (2) mikrotason opetuksen suunnittelu. Jatkamme esittämällä kymmenen keskeistä piirrettä, jotka olemme määritelleet erottamaan mikrotason opiskelun perinteisistä e-learning formaateista, kuten verkkopohjaisesta koulutuksesta, jota kutsutaan ”makrotason opetukseksi”.
Katsauksen jälkeen osoitamme, miten mikrotason opiskelu voi edistää elinikäistä oppimista virallisen ja epävirallisen oppimisen välistä kuilua kaventamalla ja esitämme mikrotason opiskeluun liittyvän tapauskuvauksen. Web 2.0- menetelmillä tuettu mikrosisältö ja mikrotason opiskelu on mielestämme toimiva ratkaisu tämän päivän nopeatempoisen ja moneen asiaan samaan aikaan suuntautuvan oppimisen ja työnteon käyttöön. Muodolliseen opetukseen sopeutetulla ja verkkoyhteisöihin sulautetulla mikrotason opiskelulla on mahdollista tukea jatkuvaa ammatillista kehittymistä.